Kevätjuttuja

Kolea ja myöhässä oleva kevät on kääntynyt ainakin tilapäisesti lämpimäksi. Kettutyttö vietti viime viikon Iisalmen suunnalla lintuja kiikaroiden ja pihatöitä tehden. Välillä tuli räntää ihan reippaasti ja öisin oli pakkasta. Pesäpuuhat olivat kuitenkin käynnissä monilla eläimillä. Esimerkkinä alla kuovin pesä (melkein astuin päälle) ja linnunpönttöön majoittunut orava. Myös tuulihaukan pesä oli lähikuusikossa ja tiaisilla oli täysi touhu menossa. Ensimmäiset kirjosiepot saapuivat pihapiiriin. Hauskoja eläinhavaintoja olivat myös lammen rannassa tepastellut kurkipariskunta ja pellon laidassa ruokailleet metsäkauriit. Teerien kukerrusta kuului runsaasti.

Toukokuun 20. päivän lauantaiaamuna suuntasimme Pumpsukan kanssa Muuramenjoelle. Kiersimme luontopolun, jonka varrella näimme mm. telkkäpariskunnan poikasineen.

Retkeltä tultua leivoin raparperipiirakkaa, josta tuli kohtalaisen hyvää. Resepti sopii erityisesti niille, jotka eivät pidä kovin makeista leivonnaisista. Alkuperäinen ohje on Keskisuomalaisesta 18.5.2017. Alla hieman lyhennetty versio siitä.

Raparperipiirakka

Pohja 

2 dl vehnäjauhoja

100 g voita

1 rkl sokeria

ripaus suolaa

1 keltuainen

2 rkl kylmää vettä

Sekoita sokeri, jauhot, voi paloina ja suola murumaiseksi. Lisää keltuainen ja vesi. Tunniksi jääkaappiin.

Täyte:

500 g raparperia (kypsennä uunissa 180 asteessa n. 15 min. nämä ja kolmasosa täytteen sokerista)

0,5 dl sokeria

300 g crème fraichea

2 munaa

2 tl vaniljasokeria

Levitä taikina vuokaan kaulittuna tai käsin painellen. Reunat voi tukea folio- tai leivinpaperisuikaleilla. Paista 20 min 200 asteessa. Levitä puolikypsän piirakan päälle raparperit ja muut keskenään sekoitetut täytteen ainekset. Laske uunin lämpotila 180 asteeseen ja paista vielä n. 30 min.

 

 

 


Donitsikokeiluja

Uppopaistaminen ei tänä vappuna houkutellut, joten päätimme kokeilla donitsien tekemistä uunissa. Ensimmäinen satsi tehtiin tällä ohjeella. Emme vaivautuneet tekemään rinkuloita, vaan tyydyimme muffinssipellillä tehtyihin möhkäleisiin. Lopputulos oli murea ja hyvä. Pinnalle kaneli-sokeriseosta.

Pitihän sitä toistakin ohjetta kokeilla. Ei tullut hyviä. Sitkeitä ja mauttomia olivat. En tiedä mikä meni pieleen.

Eli ensimmäiseksi mainittua ohjetta voisi kokeilla uudelleenkin.

Ruokarintamalla ei tapahtunut sinänsä mitään uutta: parsaa hollandaisekastikkeella, tortillarullia tuorejuusto/ruohosipuli/lihaleikkele/tillitäytteillä.

Vapun alla sää oli melko karsea. Lunta ja räntää tuli ja tuuli oli melkoinen. Vappupäivän sää oli aurinkoinen ja ihan mukava ulkoilusää. Tarkkailimme lintuja tuntikausia Tuomiojärvellä ja Jyväsjärvellä. Aurinkoa on tänäänkin saatu ja kissojen ulkoilukausi on täydessä vauhdissa.

 


Kardemummapikkuleivät

Pikkuleipiä tulee tehtyä enimmäkseen juhliin ja jouluksi. Nyt tein niitä arjen päiväkahvien herkuksi. Nopea ja helppo ohje löytyi täältä. Taikina oli todella kuivakkaa ja pysyi juuri ja juuri koossa. Hyviä tuli silti. Vaalean siirapin korvasi glukoosisiirappi.


Runebergin tortut

Näitähän on tullut lähes joka vuosi tehtyä, mutta ohje on vaihdellut. Edellisen torttupostauksen linkki ei enää johtanut reseptiin, joten tässä nyt tämänvuotinen versio. Ohje löytyy täältä. Tällä kertaa tortut kostutettiin ohjeen mukaisesti rommi-vesi-sokeriliemellä. Karvasmanteliöljyn jätin pois ja osan piparkakkumuruista korvasin korppujauhojen ja kardemumman seoksella. Hyviä tuli.


Porkkanamuffinit

Suhtaudun varsin epäilevästi kaikkiin ”kevennettyihin” leivonnaisiin, mutta nämä porkkanamuffinit yllättivät positiivisesti. Taikinaan laitetaan rasvaksi ainoastaan desilitra öljyä. Lisäsin hieman murskattuja mantelilastuja taikinan joukkoon ja puolet sokerista oli tummaa ruokosokeria. Kuorrutuksen valmistin rahkasta, tomusokerista, vaniljasokerista ja sitruunatiivisteestä näppituntumalla. Ei siis lainkaan voita eikä tuorejuustoja. Ohjeesta tulee 12 kolon muffinssipellillinen. Raikasta, mehevää ja hyvää! Eikä tarvitse vatkata.

20170112_120206

Aiemmin olen valmistanut suosikkiani porkkanakakkua, johon lisättiin myös ananasta. Sekä muffinit että porkkanakakku ovat parhaimmillaan leipomista seuraavana päivänä.


Kissasäärystimet

Tänä vuonna tein tasan yhden joululahjan itse. Säärystimien kuvion ohje on Kissimirrit-sukista, joka löytyy Lumi Karmitsan kirjasta Villit vanttuut ja vallattomat villasukat. Lankana harmaankirjava Alize Superwash ja luonnonvalkoinen Drops Fabel. Puikot 2 ja 2,5.

img_20161226_104647

Jos meikäläisen käsialalla olisi tehnyt näistä sukat, ne olisivat mahtuneet hevosen päähän. Eli teräosassa olisi joutunut kaventamaan paljon. Kirjoneule ei ole ihan suosikkihommia, mutta mukava näitä oli neuloa.

Joulu meni perinteisesti. Luntakin oli maassa ja sitä tuli reilusti pyhien aikana lisää. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Leivonnaisista pitää mainita hedelmäkakku, joka tehtiin perinteisellä murokakkuohjeella ja lisättiin siihen rusinoita, sukaatteja ja mantelirouhetta. Ohjeen mukaan kakkuun olisi pitänyt lisätä tilkka sitruunamehua, mutta meillä sen korvasi päärynäinen Xanté.

20161210_172218

Toinen kakku on systerin käsialaa. Ohje kaivettiin vanhoista kotitaloustuntien monisteista (en enää muista mikä kakku) ja kuorrutteeksi laitettiin kanelilla makeutettu mokkapala-tyyppinen tomusokeri-voi-kahviseos. Maukkaita kakkuja olivat molemmat.

20161223_205612

Kissoja joulun vietossa oli kolme ja ne viihtyivät kohtuullisen hyvin keskenään. Joulukuusi pysyi pystyssä, vaikka raviksi välillä laitettiinkin. Uunin päällä oli mukava huilata ja tarkkailla touhuja.

iyyuyuiyiuy

 


Stollen

Leivontakärpänen puraisi näin adventin aattona. Ensimmäistä kertaa elämässäni leivoin saksalaista herkkua Stollenia. Täytyy sanoa, että aika hyvää tuli. Ohje löytyy täältä.  Appelsiinikuoripaloja en laittanut, koska niitä ei kaupassa ollut. Sen sijaan jumborusinoita ja manteleita (kokonaisista kuorituista karkeaksi rouhittuja) tuli reilummin. Muuten ohjetta on noudatettu orjallisesti – jopa rommia ostettiin tätä varten. Sukaatit olisivat saaneet olla värikkäämpiä.

20161126_165608

Tässä stollen-versiossa mantelimassa on laitettu paloina keskelle ja se näkyykin kuvassa löysänä keskiosana. Joissakin ohjeissa massa raastetaan taikinaan mukaan. Mikä sitten lienee se perinteinen tapa?